← BlogiSuljinaika

Suljinajan yleisimmät virheet hämärässä ja niiden välttäminen

Suljinaika ja kuvataajuus kulkevat käsi kädessä, mutta hämärässä niitä muutetaan usein väärästä syystä. Käyn läpi tavallisimmat virheet ja kerron, miten liike ja välkyntä pysyvät hallinnassa.

Mikko Laaksonen · · 4 min lukuaika

Suljinajan yleisimmät virheet hämärässä ja niiden välttäminen

Suljinaika valon säätimenä

Yleisin virhe on käyttää suljinaikaa valon määrän säätämiseen. Kuva on liian tumma, joten suljinaikaa pidennetään, kunnes näyttö näyttää kelvolliselta. Tulos on usein sumea liike: kävelevän ihmisen kädet vetäytyvät raidoiksi ja kasvot pehmenevät. Videossa suljinaika on sidottu kuvataajuuteen, ja liikkeen ilme riippuu siitä, kuinka pitkään sulkimen annetaan olla auki yhden ruudun aikana.

Kurssilla opetan lähtemään kuvataajuudesta. Jos kuvaat 25 ruudulla sekunnissa, tavallinen lähtökohta on suljinaika, joka on noin kaksinkertainen kuvataajuuteen nähden, eli 1/50 sekuntia. Tämä antaa liikkeelle luontevan, silmälle tutun sumeuden. Kun kuva on tumma, ensimmäiset keinot ovat aukko, herkkyys ja lisävalo, eivät suljinajan venyttäminen.

  • Lukitse kuvataajuus ennen kuin säädät mitään muuta
  • Aloita suljinajasta, joka on noin kaksi kertaa kuvataajuus
  • Älä pidennä suljinaikaa pelkästään kirkastaaksesi kuvaa

Liian pitkä suljinaika ja liikkeen sumeus

Hämärässä houkutus pidentää suljinaikaa on suuri, koska se on ainoa säätö, joka ei lisää kohinaa eikä vaadi laitteita. Haastattelussa se voi vielä mennä läpi, jos puhuja istuu paikallaan. Iltatapahtumassa sama asetus pilaa kuvan heti, kun joku nostaa kätensä tai kamera liikkuu hieman. Kirjoitin kerran muistiin, että käsivarakuvauksessa sumeus näkyy kamerasta riippumatta liikkeen nopeuden mukaan.

Testaa asia omalla kamerallasi: kuvaa sama liike kolmella suljinajalla, esimerkiksi 1/25, 1/50 ja 1/100, ja katso ne isolta näytöltä. Pienellä kameran näytöllä ero jää helposti huomaamatta. Valitse hitain suljinaika, jonka liikkeen sumeus vielä hyväksyt juuri siihen kuvaukseen, ja kirjaa se muistiin seuraavaa kertaa varten.

  • Testaa liike kolmella suljinajalla samassa valossa
  • Katso testikuva isolta näytöltä, ei kameran pieneltä

Välkyntä ja valaistuksen taajuus

Toinen usein unohtuva virhe on välkyntä. Monet sisävalot, led-lamput ja loisteputket sykkivät verkkovirran taajuudella, ja kamera tallentaa sykkeen sen mukaan, miten suljinaika osuu valon vaihteluun. Näytöllä kuva voi näyttää tasaiselta, mutta tallenteessa kulkee tumma vyöhyke tai kirkkaus vaihtelee ruudusta toiseen. Suomessa verkkovirran taajuus on 50 hertsiä, joten suljinajan valinta kannattaa sovittaa siihen.

Käytännössä 1/50 sekuntia toimii 25 ruudun kuvataajuudella useimmissa tiloissa, kun taas 1/60 tai 1/100 voivat välkkyä toisenlaisessa valossa. Jos kuvaat tilassa, jossa valot välkkyvät, kokeile lähimpiä suljinaikoja ja katso tulos huolellisesti. Monissa kameroissa on myös välkynnänvaimennus, mutta sen toimivuus kannattaa tarkistaa nauhoittamalla pätkä ennen varsinaista kuvausta.

  • Kokeile 1/50 sekuntia 25 ruudun kuvataajuudella
  • Nauhoita testipätkä ja katso se kokonaan läpi

Kuvataajuuden vaihtaminen kesken kuvauksen

Kuvataajuuden vaihtaminen kesken työn on helppo virhe, kun yrittää löytää lisää valoa. Alempi kuvataajuus sallii pidemmän suljinajan, mutta liike muuttuu nykiväksi ja leikkausvaiheessa eri taajuudella kuvattu aines ei sovi yhteen. Jos haastattelu kuvataan kahdella kameralla, niiden täytyy käyttää samaa kuvataajuutta ja samanlaista suljinaikaa, muuten leikkauskohdissa kuvan rytmi muuttuu silmin havaittavasti.

Päätä kuvataajuus siis ennen kuvauspäivää sen mukaan, mihin kuva päätyy ja miten se leikataan. Merkitse valinta tarkistuslistaan ja tarkista se kameran valikosta jokaisen akun vaihdon jälkeen, sillä jotkin kamerat palauttavat asetuksia. Näin vältät tilanteen, jossa puolet materiaalista on väärällä taajuudella eikä sitä voi käyttää.

  • Käytä samaa kuvataajuutta kaikissa kameroissa
  • Tarkista asetukset akun vaihdon jälkeen

Testaus todellisessa kuvaustilanteessa

Kaikkien edellä mainittujen virheiden yhteinen syy on se, että asetukset on valittu muualla kuin kuvauspaikalla. Kotona tai toimistossa toimiva suljinaika voi välkkyä tapahtumasalissa, ja lyhyt testi päivänvalossa ei kerro mitään illan valoista. Siksi kurssin harjoituksissa nimetyt esimerkit kuvataan aina todellisissa olosuhteissa ja tuloksia verrataan keskenään.

Varaa kuvauspaikalle aikaa vähintään vartti ennen kuin varsinainen tallennus alkaa. Kuvaa liikettä, katso välkyntää ja tarkista kuva isolta näytöltä. Kirjaa ylös, mikä asetus toimi, miksi valitsit sen ja mistä jouduit tinkimään. Näin seuraavalla kerralla et aloita alusta, vaan sinulla on oma kokemukseen perustuva lähtökohta, jota voit tarkentaa.

  • Varaa paikalla vähintään vartti testaukseen
  • Kirjaa ylös toimiva asetus ja kompromissi

Kompromissit tietoisesti

Heikossa valossa mikään asetus ei ole ilmainen. Lyhyempi suljinaika vähentää sumeutta, mutta vaatii lisää valoa, avoimemman aukon tai korkeamman herkkyyden. Pidempi suljinaika kirkastaa kuvaa, mutta liike pehmenee. Tärkeintä on tehdä valinta tietoisesti ja tietää, mitä siitä maksaa, sen sijaan että jokin asetus muuttuisi huomaamatta tilanteen paineessa.

Kurssilla käymme nämä kompromissit läpi esimerkkien avulla: samaa kohtausta kuvataan eri asetuksilla ja vertaillaan, mikä uhrataan ja mikä saadaan. Kun olet nähnyt eron omilla silmilläsi, päätökset nopeutuvat. Haastattelussa kannattaa usein suosia selkeää kasvokuvaa, tapahtumassa taas liikkeen sujuvuutta, ja molemmissa lisävalo helpottaa valintaa.

Suljinajan virheet johtuvat harvoin tietämättömyydestä, useammin kiireestä ja vääristä olosuhteista. Pidä kuvataajuus lukittuna, lähde suljinajasta, joka on noin kaksi kertaa kuvataajuus, äläkä käytä sitä valon säätimenä. Tarkista välkyntä paikan päällä ja kirjaa toimivat asetukset muistiin. Silloin liike pysyy hallinnassa myös hämärässä, ja jokainen kuvaus opettaa seuraavaa varten.

Lue myös nämä

Ota yhteyttä